|
Kukkakärpäslajien määritys
Leucozona lucorum vs. inopinata
Leucozona lucorum vs. inopinata
(Sakari Kerppola)
Lajien määritys onnistuu tämän artikkelin perusteella:
Doczkal, D. (2000): Redescription of Leucozona nigripila Mik
and description of Leucozona inopinata spec. nov. (Diptera,
Syrphidae). – Volucella 5, 115-127. Stuttgart.
"The European sibling species of L. lucorum (Linnaeus)
discovered by Doczkal (1998) has been assigned to L. nigripila Mik
erroneously. L. nigripila is a distinct species currently only
known from the Caucasus. It is redescribed and compared with the
two Central European species of Leucozona (s.s.). The name L.
inopinata spec. nov. is proposed for L. nigripila sensu Doczkal
(1998) nec Mik."
Julkaisussa on taulukko, jossa on vertailtu lajien lucorum,
nigripila ja inopinata 15 erilaista morphologista tuntomerkkiä.
Tässä on lyhyt yhteenveto, jossa vertaan vain L. inopinataa L.
lucorumiin, koska Kaukaasian vuoristolaji L. nigripila ei varmaan
Suomeen eksy. Lajit ovat pääpiirteissään erotettavissa
seuraavilla tuntomerkeillä:
| L. inopinata |
L. lucorum |
| Silmien karvoitus lyhyttä |
Silmien karvoitus selvästi pitempää |
| Lunulan keskiosan alareuna terävähkö |
Lunulan keskiosan alareuna pyöreä |
| Täysin keltainen scutellum |
Scutellumin etuosan reunat ovat tummia |
| 2. basaalisarka tavallisesti täysin
mikrokarvoituksen peitossa |
2. basaalisaran yläosassa laaja paljas alue |
| Koiraan 2. tergiitin reunassa ei ole
keltaisia karvoja |
Keltaiset karvat vallitsevia |
| Koiraan 3. tergiitti täysin mattapintainen |
3. tergiitti kiiltävämpi |
| Naaraan lira on ilman keltaisia karvoja |
Keltaiset karvat vallitsevia |
| Takajalan reisi täysin mikrokarvoituksen
peittämä |
Reidestä noin puolet on kalju |
Jotkut tuntomerkit saattavat mennä lajien kesken
päällekkäin sisäisen muuntelun vuoksi. Siksi on tuntomerkkejä
tarkasteltava kokonaisuudessaan. Inopinata on itse asiassa melko
helppo erottaa lucorumista, mutta mikrotrichioiden tutkailu vaatii
kyllä skoopilta aika kovaa zoomausta ja oikeaa valaistuskulmaa.
L. inopinata on laajalle levinnyt Euroopassa. Saksassa ja
Hollannissa se on yleinen, mutta Belgiasta on tähän mennessä
vain muutama löytö, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tanska, Norja,
Ruotsi, Unkari ja Jugoslavia.
|
